LeWell | Fight Against Sugar
LeWell Yksilölliset hyvinvoinnin polut Kehosi on kulkuväline, ei päämäärä. Jotakin kohti meneminen.
Lewell, level, levell, lewel, hyvinvointi, hyvinvointipalvelut, Kuntosali, valmennus, hyvinvointi
18124
post-template-default,single,single-post,postid-18124,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,qode_grid_1200,qode-theme-ver-9.1.3,wpb-js-composer js-comp-ver-4.11.2.1,vc_responsive
 

Fight Against Sugar

26.09.2017, Fight Against Sugar

Olen kehittynyt syömisessä hitaasti mutta varmasti. Neljä kuukautta kesti että opin syömään aamulla puuroa. Lapsena puuroon laitettiin aina sokeria ja ilman sitä sen syöminen on tuntunut silkalta pahvilta. Mutta kaurapuuro raejuustolla ja marjoilla onkin oikeasti hyvää. Se on täyttävää ja nopea tehdä. Aamupalaksi onkin nyt muodostunut jo rutiininomaisesti puuro, tai erilaisilla terveysjauheilla terästetty smoothie. Yes! Erävoitto.

Välipalaksi napostelen saksanpähkinöitä ja manteleita. Niissä on paljon terveellisiä rasvoja ja ne ovat todella hyviä, joten niitä tosin syö helposti liikaa. Lounassuosikki on kana nuudelilla tai salaatilla. Paljon kotimaista kurkkua ja makeita kirsikkatomaatteja. Sekaan paistan öljyssä pinjan siemeniä ja sipulia sekä lisään joskus myös chiliä ja soijakastiketta. Iltapäivän kanssa on vielä tekemistä. Lasten harrastukset haastavat ruokarutiineja ja välillä nälkä pääsee kasvamaan niin kovaksi, että repsahduksia jopa hampurilaiseen tulee (ellen sitten päädy järsimään hevosten leipiä tallilla). Repsahtaessa roskaruokaan ajattelen, että hiilihydraatteja ei saa pelätä, olen kuitenkin treenannut nyt sen viisi kertaa viikossa ja kroppa tarvitsee myös niitä. Selitän myös, että on parempi syödä vaikka hampurilainen kun ei mitään. Tosin viimeksi autokaistalla minua ei palveltu lainkaan?! Lopulta olin varma, että tilauspöntöstä kuuluisi kohta Vääpelin ääni, ”Tervetuloa, saisinko selityksenne?”

Veden juominen alkaa sujua luonnostaan. Makeanhimo on myös selkeästi vähentynyt. Jännä huomata miten kroppa tekee lopulta muutoksen helpoksi, kun sille antaa aikaa, eikä sorru pikadieetteihin. Viikonloppuna laivalla ollessa karkkihyllyillä ei oikeasti tehnyt mieli mitään! Iski ihan paniikki, että mitä me nyt ostetaan kun kerrankin täällä ollaan ja halvalla saa mutta mikään ei erityisemmin houkuta!?! Jännä huomata, että erveellinen ruokavalio ei olekaan jatkuvaa taistelua.

Ravintolisistä syön nyt mangesiumsitraattia, sinkkiä, maitohappobakteeri – ja D-vitamiinivalmistetta ja kalaöljyä (sekä tietysti kollageenia.) Jos vatsahappojen taso on alhainen, laihtuminen ei onnistu. Magnesium auttaa palautumisessa, jonka merkityksen alkaa pikkuhiljaa ymmärtää. Treeni ei mene stressaantuneena perille. Melatoniini on nyt myös minulla testissä nukahtamisen avuksi ja ylikierroksia tasaamaan. Univaje haittaa rasvaa polttavien hormonien toimintaa, joten nukkua pitäisi malttaa riittävästi. Pidämme helposti itseämme hereillä väkisin jaksaaksemme katsoa esimerkiksi jonkun ohjelman, jonka ajattelemme rentouttavan ja olevan siten ansaittua laatuaikaa. Samoin kuten ajattelemme lasillisen viiniä rentouttavan illalla. Alkoholi on kuitenkin elimistölle stressitila. Nämä ajatukset jäivät mieleen hormoniguru Kaisa Jaakkolan luennolta.

Pyrin nyt siihen, että jokaisella aterialla syön jotain proteiinia. Kuidun saannista huolehdin myös muuan muassa lisäämällä smoothieen pellavasiemenrouhetta. En punnitse ruokamääriä, enkä laske kaloreita. En mittaa kulutustani, enkä omista sykemittaria. Siihen en vielä pysty, enkä taida halutakaan pystyä. Itse asiassa sykkeen tunteminen on saanut minut ala-asteelta asti voimaan huonosti. Yritän kuunnella kroppaani ja pitää tämän mahdollisimman yksinkertaisena. Repsahduksistakin selviää, kun ajattelee että seuraavana päivänä on sitten energiat treeniin huipussaan.

0 Comments