LeWell | Liikkumisen neljä vuodenaika: Kesä
LeWell Yksilölliset hyvinvoinnin polut Kehosi on kulkuväline, ei päämäärä. Jotakin kohti meneminen.
Lewell, level, levell, lewel, hyvinvointi, hyvinvointipalvelut, Kuntosali, valmennus, hyvinvointi
18562
post-template-default,single,single-post,postid-18562,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,qode_grid_1200,qode-theme-ver-9.1.3,wpb-js-composer js-comp-ver-4.11.2.1,vc_responsive
 

Liikkumisen neljä vuodenaika: Kesä

27.07.2018, Liikkumisen neljä vuodenaika: Kesä

Kesäyössä kasteen tuntee. Lupaava aamun sarastus alkaa liukuvasti ennen kuin pimeys ehtii täysin laskeutua. Öinen metsä on saamaan aikaan kiehtova ja rahoittava; pelottava ja yksinäinen. Odotan jo aamua, täyttä valoa ja ihmisiä. 

Kesä on yhteisöllisyyden aikaa. Menninkäiset nousevat kivenkoloistaan kohti valoa, toreja, päivänsäteitä, festivaaleja, tapahtumia, kokkoja, saunoja ja kaikkea, mikä liikkuu.

Juhlan ja huvin keskellä: entä oma liikkumiseni ja treenit kesäaikaan?

Jukola. Uskomattoman aurinkoisen toukokuun jälkeen kesä-heinäkuu toivat tullessaan uusia kokemuksia. Uskaltauduin hyppäämään sille kuuluisalle ”epämukavuusalueelle” (mielestäni sanapari haasteiden kenttä kuvaa paremmin tilannetta), kun koin ensi kertaa Jukolan viestin. Palokan partiolaisten joukkueessa kirmasin 16.6. aamuyöllä neljännen osuuden; vajaassa kahdessa tunnissa onnistuin löytämään ja peesaamaan kaikki 17 rastia. Ilman älykännykkää vieraassa metsässä aamuhämärässä liikkuminen on alkuperäisestä luontosuhteesta vieraantuneelle SomeBodylle aikamoinen kokemus, suosittelen. Itsenäisyyden ja yhteisöllisyyden samanaikainen kokemus vahva, kehollisuuden ja luonnon yhteys tuntuva sekä väsymisen ja itsensä voittamisen liitto alkukantainen. Susien ulvoessa kohotan puunuijani kohti taivasta ja vetäisen biisonin taljaa paremmin hartioilleni.

Ryhmä. Juhannusaatto alkoi 22.6. jo perinteiseen tapaan LeWell´in salilla Wallinheimon Kaisan vetämällä kovalla kiertoharjoittelulla, jossa seitsemän hengen reeniporukkamme eteni reilun tunnin aikana yhteensä 40 kilometriä ja teki 8000 toistoa erilaisia lihaskuntoliikkeitä. Tiukkaa vääntämistä, joka hyvän porukkahengen ansioista tuli tehtyä selkeästi tehokkaammin kuin itse väännettynä. Juhannussauna oli ansaittu!

Jänne. Tämän vuoden pienenä ”kivenä kengässä” on ollut oikean jalkaterän kivut. Vaiva alkoi vuoden alussa, kun otin tavakseni tehdä alkuverryttelyjä myös juoksumatolla juosten. Tähän yhdistettynä luisteluhiihto ja ulkona hölkkääminen ärsyttivät jalkaa entisestään. Lopultakin, Jukolan viestin jälkeen, sain ohjattua itseni lääkärille, joka totesi varsin nopeasti vaivani liittyvän tulehtuneeseen ja kipeytyneeseen peroneus-jänteeseen. Sain lääkkeeksi kortisoni-pistoksen, tulehduslääkekuurin ja viikon lepojakson. Tämän pidettyäni, ah, kuinka hyvältä kivuton ja vetreä jalkaterä tuntuukaan. Elämän pieniä suuria iloja!

Kalevalaiset. Lähes koko ikäni jossakin muodossa Jyväskylän Kenttäurheilijoiden (JKU) toiminnassa mukana olleena tuntuu mukavalta olla osallistumassa tähän urheilu- ja kulttuuritapahtumaan erilaisissa rooleissa ja tehtävissä. Urheilu, perinteet ja uudistuva tapahtumakonsepti kohtaavat kotikaupungissa. Hienoa olla osa tätä kaikkea!

Juoksua. Loppukesässä ja alkusyksyssä odottelee Finlandia Marathon -tapahtuman yhteydessä 14.9. juostava Valon kymppi, jonne työpaikkani LähiTapiola Keski-Suomen joukkueesta osallistuu reilut 30 juoksijaa. Mukava ja hauska yhteisöllinen tapahtuma, joka virittää työyhteisöämme FirstBeat-mittausten jälkeen terveiden elämäntapojen äärelle jo kauan enennen varsinaista tapahtumaa – kiitos aktiivisten ihmistemme, joiden myötävaikutuksella sporttiset WhatsApp-viestit laulavat erilaisissa kuva- ja äänimuodoissa. Rock!!

Ehkä. Pohdinnassa on, jos jalkateräni kestää ja jos saisin juoksutreeniä ja kehoa monipuolisesti vahvistavaa voimaharjoittelua riittävästi, niin osallistuisin 1.9. Peurungassa juostavaan ExtremeRun -tapahtumaan. Juoksua ja etenemistä metsässä ja luonnossa erilaisten esteiden ryydittämänä. Katsotaan miten tämän kanssa käy …

Haaste. Harjoituksellisesta ja jonkinlaisen suorituskyvyn näkökulmasta koen omana haasteenani voima- ja lihaskuntoharjoittelun tärkeyden kesäaikaan. Lämpö ja valo ohjaavat helposti ulkoilmaan, luontoon ja aerobiseen liikuntaan, mutta tärkeää olisi vahvistaa omaa koneistoa myös salilla tai mielikuvitusta hyödyntäen esimerkiksi metsässä, rappusisissa tai lasten leikkipaikoilla; ohjatusti, ryhmässä tai yksin. Touko-elokuun välinen ajanjakso on neljän kuukauden pätkä, jossa lihaksiston ”jämäkkyys” (stifness) vähenee ja voimatasot laskevat merkittävästi, mikäli kehoa ei monipuolisesti kuormita. Tämä on yhtä aikaa terveydellinen ja suorituskyvyllinen asia – ja kaikkea tältä väliltä.

 

Kesäauringon lempeässä tuulessa valon tuntee. Lupaava lämpö ja energian latautuminen valtaavat mielen ja kehon. Sininen taivas ja omaa näytelmäänsä tanssivat poutapilvet kiinnittävät kokijansa samaan aikaan tähän hetkeen, kuljettavat lapsuuteen ja johdattelevat lentäen mielikuvituksen äärettömyyteen. Odotan jo päiväunia ja seuraavaa hyvää treeniä!

 

0 Comments