LeWell | Liikkumisen neljä vuodenaikaa: syksy
LeWell Yksilölliset hyvinvoinnin polut Kehosi on kulkuväline, ei päämäärä. Jotakin kohti meneminen.
Lewell, level, levell, lewel, hyvinvointi, hyvinvointipalvelut, Kuntosali, valmennus, hyvinvointi
19611
post-template-default,single,single-post,postid-19611,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,qode_grid_1200,qode-theme-ver-9.1.3,wpb-js-composer js-comp-ver-4.11.2.1,vc_responsive
 

Liikkumisen neljä vuodenaikaa: syksy

16.11.2018, Liikkumisen neljä vuodenaikaa: syksy

Auringonsäteet kiiltävät oranssissa terävyydessään lempeästi puiden välistä. Vihreä sammalmatto vie ajatuksen Taru sormusten herrasta -saagan Kontuun.  Suomen vuosi on kuin tarina, ympyrä, bumerangi tai elämä.

Liikkumisen ja harjoittelun kannalta jokainen vuodenaika tarjoilee omat mahdollisuutensa. Mielikuvitus rajana. Oma suhtautuminen ratkaisee, onko tarjolla hyvää vai huonoa keliä. Aina on valitettavaa, jos haluaa. Aina on kiitettävää, jos haluaa.

Syksy on oivallinen pysähtymisen paikka. Miettiä miten kolme neljäsosaa vuodesta on mennyt, miten hoitaa loppuvuosi pakettiin, miten unelmat ja tavoitteet ovat toteutuneet? Missä on kehitettävää ja kehityttävää? Mitä olen oppinut? Mistä saan olla tyytyväinen? Sade ja hämärtyvät illat antavat tälle kaikelle luvan. Kynttilänvalo tuo hetkeen jotakin erityistä. Puiden moniväriset lehdet muistuttavat päiviemme ainutkertaisuudesta.

Harjoituksellisesti yksi vaihtoehto lähestyä syyskauden ja tulevan vuoden harjoittelua on miettiä sitä kokonaisuutena, joka rakentuu samaan tapaan, kuten esimerkiksi ensi kesään tähtäävän yleisurheilijan valmentautuminen. Tämän ajatusmaailman mukaisesti harjoitusvuosi jakautuu 4−8 viikon jaksoihin, joissa kussakin on omat harjoitukselliset tavoitteensa ja viikkotason rytmityksensä. Harjoittelun jaksottaminen tuo treenaamiseen kaivattua vaihtelua ja tavoitteellisuutta sekä parhaimmillaan auttaa sitoutumaan harjoitustavoitteisiin paremmin verrattuna siihen, mikäli tavoite olisi yksiselitteisesti vuoden päässä.

Jaksotus mahdollistaa ja varmistaa myös sen, että harjoittelun sisällöissä saadaan varmasti riittävää ärsykevaihtelua, myös eri vuodenaikojen suomiin liikkumismuotoihin nähden. Jollekin toimii viikkotason rytmitys, jossa esimerkiksi kahta määrällisempää viikkoa seuraa kevyempi harjoitusviikko. Osa tykkää esimerkiksi rytmityksestä, jossa harjoitellaan 10 päivää kovemmin, ja tätä periodia seuraa 4−5 palauttavampaa päivää. Jonkun harjoittelun kokonaisuus määräytyy tarjolla olevista jumppa-/treenitunneista fiiliksen ja päiväkohtainen elämäntilanteen myötä. Joku liikkuu säiden ja ulkona olevien olosuhteiden mukaan. Vaihtoehtoja on.

Edellä kuvatun harjoituskauden etenemisen ja progression ajatusmallin mukaisesti syyskauden ja loppuvuoden osalta harjoittelu voisi edetä syys-lokakuun aerobisen ja lihaskuntoharjoittelua ulkona hyödyntävän huoltavan harjoittelun kautta perusvoimapainotteiseen harjoitteluun, jossa oikeat suoritustekniikat, keskivartalon hallinta ja aktiivinen liikkuvuus muodostavat kokonaisuuden.

Oman elämän kokonaisuus päivärytmin, päivien ja viikkojen kokonaiskuormituksen, läheisten elämäntilanteiden, terveystilanteen ja harjoittelun tavoitteiden suhteen ovat määrittämässä sitä, minkälaista harjoittelua kannattaa tehdä.

Harjoittelun periaatteet ovat lopulta kohtuullisen yksinkertaiset. Se mitä teet, kehittyy; harjoittelu mahdollistaa kehityksen, mutta itse kehitys tapahtuu levon kautta; uni, monipuolinen ravinto ja ihmissuhteet; nauti siitä mitä teet; kokonaisvaltainen hyvinvointi ratkaisee.

 

Hyvää, itsesi näköistä ja terveen hyvinvoivaa syksyä toivotellen,

Seba

 

0 Comments